Osa 1: CNG-tankkausasemien luokittelu
CNG-tankkausasemat luokitellaan ensisijaisesti kolmeen tyyppiin: emoasemat, vakioasemat ja sähköasemat-. Emoasemat ottavat yleensä kaasua korkeapaineisista-putkistoista; ne tankkaavat CNG-putkiperävaunuja (kaasusylinteriautoja), vastaavat kaasun kuljettamisesta sähköasemille ja tankkaavat myös suoraan yksittäisiä CNG-ajoneuvoja. Vakioasemat saavat kaasua ensisijaisesti kaupunkien keskipaineputkiverkostoista{5}} CNG-ajoneuvojen tankkaamiseksi suoraan. Ala-asemat puolestaan käyttävät CNG-putkiperävaunuja kaasulähteenä, ja ne on tarkoitettu yksinomaan CNG-ajoneuvojen tankkaamiseen. On syytä huomata, että koska tavalliset asemat ottavat kaasua suoraan maakaasuputkiverkostosta -usein suurilla virtausnopeuksilla-, ne voivat kuormittaa merkittävästi kaupunkien kaasuverkkoa. Tämä voisi mahdollisesti häiritä kaasutoimituksia kotitalouksille ja teollisille käyttäjille; siksi vakioaseman paikan valinta vaatii kattavaa ja huolellista harkintaa. Tällä hetkellä "emä-ala"-asemamalli on yleisin kokoonpano, jossa sähköasemat luokitellaan edelleen kahteen tyyppiin: perinteiset ala{15}}asemat ja hydrauliset sähköasemat. Seuraavissa osioissa perehdymme perinteisten tankkausasemien teknisiin yksityiskohtiin ja ominaisuuksiin{18}}.
Yksityiskohtainen analyysi perinteisistä CNG-tankkausasemista{0}}
Keskitymme nyt erityisesti perinteisiin CNG-{0}}tankkausasemiin ja tutkimme perusteellisesti niiden toimintaperiaatteita ja keskeisiä ominaisuuksia.
Hydrauliset CNG-tankkaus{0}}asemat
Perinteisten CNG-{0}}tankkausasemien taustalla oleva tekniikka perustuu pääasiassa perinteisiin kaasukompressori{1}}pohjaisiin tehostusjärjestelmiin. Tämäntyyppiset sähköasemat rakennetaan tyypillisesti paikkoihin, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole olemassa olevia maakaasuputkia. Ne sijoitetaan usein kaupunkialueille tarjoamaan käteviä tankkauspalveluita ajoneuvoille tai maaseudun teollisuusalueille ja muille alueille, joilla ei ole asennettuja kaasuputkia, missä ne toimivat maakaasun energialähteenä. Emoasemalla maakaasu puristetaan ja varastoidaan; myöhemmin 25 MPa-paineistettu paineistettu-maakaasu-kuljetetaan sähköasemalle erikoiskuljetusajoneuvoilla (putkiperävaunuilla). Sähköasema jatkaa sitten yksittäisten CNG-ajoneuvojen tankkausta. Teollisuusvyöhykkeillä sijaitsevien ala-asemien toimintaprosessi on seuraava: Matala-paine- tai keskipaineinen{15}}maakaasu paineistetaan kompressoreilla 20–25 MPa:n painealueelle. Sitten se puristetaan erikoisterässylintereiksi tai putkinipuiksi, jotka asennetaan vetomekanismilla varustettuihin liuku{19}}perävaunuihin. Nämä ajoneuvot kuljettavat maakaasun sähköasemalle, jossa ne yhdistetään kaasun-purkausjärjestelmään ja CNG-paineen{23}}säätölaitteisiin kaasun siirron helpottamiseksi. Kun kaasu on läpäissyt painetta-alentavan luiston korkeapaineisen-maakaasun laskemiseksi käyttäjän-määritetylle alueelle 0,2–0,4 MPa, kaasu menee jakeluputkiverkkoon ja tulee käyttäjien käyttöön.
Perinteisen CNG-tytäraseman arkkitehtuurikaavio on esitetty alla:
Perinteisen CNG-tytäraseman arkkitehtuuri ja prosessi
Perinteisen CNG-tytäraseman prosessivirtaus toimii seuraavasti: Kun CNG-perävaunu saapuu asemalle, se liitetään kaasunpurkauskolonniin korkeapaineisen{0}}tyhjennysletkun kautta. Tässä käytetään kahta erillistä linjaa: ensimmäinen on "suorasyöttö" linja, joka hyödyntää perävaunun sylintereiden sisäistä painetta ja tankkaa ajoneuvoja suoraan. Tämä linja käyttää aseman paikan päällä olevia-kaasusäiliöpankkeja-, jotka sisältävät matalan-, keskipaineisen- ja korkean-painepankin-, täydentämään ajoneuvon polttoainesäiliötä 20 MPa:n paineeseen asti. Kun paine varastosylinteripankkien sisällä laskee alle 20 MPa:n, toinen -tai "paineistus"-rivi aktivoituu. kompressori alkaa toimia ja ottaa maakaasua perävaunun sylintereistä palauttaakseen paineen varastopankeissa takaisin 20 MPa:iin.
Perinteisen CNG-tytäraseman tärkeimpiä laitteita ovat liuku{0}}asennettu kaasukompressoriyksikkö ja sen tehostusjärjestelmä, kaasun varastosäiliöt (kokonaiskapasiteetti 8 m³), kaasuautomaatit (jotka käyttävät "kolmi-linjan tankkaustekniikkaa), kaasun tyhjennyskolonni sekä tehonjakelulaitteiden turva- ja turvajärjestelmät.
Seuraavaksi tarkastellaan hydraulisen CNG-tytäraseman teknisiä ominaisuuksia ja arkkitehtuuria. Hydrauliset tytärasemat rakennetaan tyypillisesti paikkoihin -usein kaupunkialueille-, joissa tankkausaseman läheisyydessä ei ole olemassa olevaa maakaasuputkiinfrastruktuuria, jolloin ne voivat tarjota tankkauspalveluita ajoneuvoille. Tämän tyyppisessä asemassa käytetään hydraulista tehostusjärjestelmää, joka korvaa perinteisen kaasukompressoriin perustuvan{4}}tehostusjärjestelmän. Siinä on korkea järjestelmäintegraatio, vahva tankkauskapasiteetti, helppo asennus ja alhaiset käyttökustannukset. Sen arkkitehtoninen kaavio on esitetty alla:
Hydraulisen CNG-tytäraseman arkkitehtuuri ja prosessi
Hydraulisen CNG-tytäraseman prosessikulku on seuraava: CNG-perävaunun saapuessa asemalle pika-liittimiä käytetään korkeapaineisen nesteen syöttöletkun, korkean-paineisen nesteen paluuletkun, ohjauskaasunipun ja korkean{3}}paineisen CNG-poistoletkun liittämiseen skid-hydrauliyksikön tytäraseman letkuun. Kun järjestelmä on valmis, korkeapaineinen{5}}hydraulipumppu alkaa toimia. PLC-automaattinen ohjausjärjestelmä avaa ensimmäisen varastosäiliön nesteen tuloventtiilin ja kaasun poistoventtiilin ja sulkee samalla sen nesteen paluuventtiilin. Tämä ruiskuttaa korkean -paineisen nestemäisen väliaineen-erityisesti alhaisen-haihtuvuuden hydrauliöljyä-varastointisylinteriin pitämään kaasun paineen sylinteriauton varastosäiliöissä välillä 20–22 MPa. CNG virtaa varastosylinterin kaasun ulostuloaukosta korkeapaineisen CNG-letkun kautta puskurisäiliöön, joka sijaitsee hydraulisen{16}}jalustan alustassa. Sen jälkeen se kuljetetaan korkeapaineputkien kautta CNG-annostelijaan CNG{19}}käyttöisten ajoneuvojen tankkaamiseksi. Kun noin 95 % maakaasusta on tyhjennetty, automaattinen ohjausjärjestelmä antaa komennon sulkea kyseisen varastosylinterin nesteen tulo- ja kaasunpoistoventtiilit ja samalla avata nesteen paluuventtiilin. Tämä sallii sylinterissä olevan korkeapaineisen nestemäisen väliaineen virrata takaisin alustassa olevaan varastosäiliöön jäännöskaasun paineen ja painovoiman yhdistettyjen voimien ohjaamana. Tämän jälkeen toisen varastosylinterin nesteen tulo- ja kaasunpoistoventtiilit avautuvat, ja korkeapaineinen neste alkaa täyttää sitä. Tämä prosessi jatkuu, kunnes suurin osa nestemäisestä väliaineesta ensimmäisestä varastosylinteristä on palannut varastosäiliöön. Koko tämän toimenpiteen ajan PLC-ohjelman ohjausjärjestelmä varmistaa, että kahdeksan varastosylinteriä pyörivät peräkkäin, kun taas pneumaattiset toimilaitteet avaavat ja sulkevat kunkin sylinterin tulo- ja poistoventtiilit tarkasti PLC-ohjausohjelman määräämällä tavalla. Kun sylinteriauto on tyhjentänyt kaasunsa, henkilöstön tarvitsee vain vaihtaa pikaliitin-seuraavaan sylinteriautoon-siirtoprosessi, joka kestää noin 3–5 minuuttia-, jotta tankkausaseman toiminta jatkuu keskeytyksettä.
Hydraulisen täyttöaseman-tärkeimmät laitekomponentit sisältävät hydraulisen-aseman liukukokoonpanon (sisältäen liukurakenteen, paineenkorotusjärjestelmän jne.), ohjauskaappi, instrumentin ilmansyöttölaitteet, CNG-annostelija (käytetään yhden linjan tankkaustekniikkaa), turvallisuus- ja varmistusjärjestelmä{{1}voimanmuunnoslaitteet, kuten laatikko- ja jakelulaitteet. Seuraavassa osiossa syvennymme CNG-tankkausasemien laitteiden valintamenetelmiin.
Tällä hetkellä CNG-ajoneuvojen tankkausasemat palvelevat ensisijaisesti kunnallisia busseja ja takseja. Näin ollen sekä niiden markkinanäkymiä että kaasun toimituskapasiteettia rajoittavat kaupunkisuunnittelusäännökset, mikä johtaa tiettyihin luontaisiin rajoituksiin. Vaikka perinteiset tytärasemat ja hydrauliset tytärasemat tuottavat viime kädessä saman tuotteen,-saavat samat tulot-, erot niiden prosessilaitteissa johtavat vaihteluihin alkuperäisissä suunnittelukustannuksissa ja käyttökustannuksissa.
Laitevalinta CNG-tytärasemille
Tämä on kriittinen vaihe teknisesti järkevän ja taloudellisesti kannattavan ratkaisun löytämisessä. Se ei vaikuta vain projektin kustannusten hallintaan, vaan on myös elintärkeä toimintakulujen minimoimiseksi. Projektin koko elinkaaren aikana kokonaiskustannukset koostuvat alkuperäisestä suunnittelukustannuksista ja palvelujakson aikana syntyneistä käyttökustannuksista. Siksi vaihtoehtoisia suunnittelusuunnitelmia arvioitaessa ja vertailtaessa ei pidä keskittyä pelkästään rakennusvaiheessa syntyneisiin suunnittelukustannuksiin, vaan myös pitkän aikavälin -käyttökulut huoltovaiheessa.
Kattava analyysi toimii pohjana laitevalinnassa; Sen tavoitteena on resurssien ja pääoman tehokas kohdentaminen ja hyödyntäminen sijoitusten tuoton maksimoimiseksi. Valintaprosessin aikana voidaan käyttää erilaisia menetelmiä vertailla hyötyjä kustannuksiin aina kattavista vertailuista osittaisiin vertailuihin. Riippumatta käytetystä menetelmästä on välttämätöntä noudattaa johdonmukaisuuden periaatetta laskentaparametreissä sekä hyötyjen että kustannusten osalta, mikä varmistaa eri ehdotettujen ratkaisujen vertailukelpoisuuden.
Yleisesti käytettyjä menetelmiä vertailevassa valinnassa ovat hyötyvertailumenetelmä, kustannusten vertailumenetelmä ja vähimmäishintamenetelmä. Näistä *lisäinvestoinnin sisäinen tuottoaste*-erityinen hyötyvertailumenetelmän tekniikka-on erityisen oivallinen. Laskemalla taloudellisen sisäisen tuottoprosentin (IRR) vaihtoehtoisten ratkaisujen välisille lisäinvestoinneille ja vertaamalla sitä ennalta määritettyyn viitekorkoon tämä menetelmä antaa selkeän ja intuitiivisen kuvauksen eri vaihtoehtojen taloudellisen suorituskyvyn eroista. Markkinatalousympäristössä, jossa voiton maksimointi on pääoman luontainen luonne, tämä menetelmä osoittautuu erittäin tärkeäksi hanke-ehdotusten vertailevassa arvioinnissa.
Yleiskatsaus perinteisten tytärasemien ydinlaitteisiin
CNG-tytärasemien rakentamisessa perinteisillä tytärasemilla on korvaamaton rooli, jonka suurelta osin määrittelee niiden erityinen avainlaitteisto. Nämä ydinkomponentit eivät ole vain kriittisiä projektin kustannusten hallinnassa, vaan vaikuttavat myös suoraan käyttökustannusten optimointiin. Näin ollen vaihtoehtoisia suunnitteluehdotuksia arvioitaessa ja vertailtaessa tämän laitteiston kattava arviointi on keskeinen askel teknisesti järkevän ja taloudellisesti järkevän ratkaisun löytämisessä.
Yleiskatsaus hydraulisten tytärasemien ydinlaitteisiin
CNG-tytärasemien rakentamisessa hydrauliset tytärasemat ovat keskeisessä asemassa, ja ne erottuvat ainutlaatuisista erikoisvarusteistaan. Nämä ydinkomponentit eivät ole vain välttämättömiä projektin investointikustannusten hallinnassa, vaan niillä on myös suora vaikutus toiminnan tehostamiseen. Vaihtoehtoisten ehdotusten arvioinnin ja vertailun aikana tämän laitteiston perusteellinen analyysi-on kriittinen vaihe optimaalisen teknisen ja taloudellisen ratkaisun löytämisessä.

